Tohinaa jos jonkinlaista

   

 

Nyt on ollut mökillä tohinaa. Eteisen ja vessan alueelle tehty kaivanto hankaloitti kulkemista mökistä sisään ja ulos sen verran, että uuden alapohjarakenteen asentaminen nousi prioriteettilistan kärkeen. Jotta asennus voitiin aloittaa, piti saada ensimmäiseksi alapohjan tuuletuspaalut paikoilleen. Toinen niistä oli helppo, kun sai laittaa valmiin paalun pujottaa sokkelin alle kaivetusta kuopasta ja ruuvata kiinni julkisivupaneeliin. Toinen paalu vaati vähän enemmän insinöörimäistä askartelua. Onnekseni olin tilannut vahingossa kahden tuuletuspaalun sijasta kolme. Sain tuosta ylimääräisestä paalusta tarvittavan jatkopalan, mutta liitosmuhvi puuttui. Rautakaupassa selvisi, että muovista liitosmuhvia ei ole tuossa putkikoossa saatavilla, joten päädyin iv-kanavan alumiiniseen muhviin. Sillä sainkin paalun osat liitettyä näppärästi. Samalla rautakauppareissulla nappasin vielä puutarhapuolelta paketin tiheäsilmäistä jyrsijäverkkoa, josta leikkasin ja kiinnitin palan tuuletuspaalun alapohjan puoleiseen päähän. Tämä oli siis varatoimenpide, ettei hiiret tee pesää tuuletusputkien sisään. 

Kun alapohjan tuuletuspuoli oli hoidettu, piti odotella putkimiehen saapumista. Viemärit ja lattiakaivo piti saada paikoilleen eteisen ja vessan kohdille, jotta alapohjaa kantavien betonipalkkien paikat saatiin oikeaan sijaintiin. Betonipalkkien varaan pystyi sitten asentamaan alapohjan kantavat puupalkit ja niiden päälle laitettiin pari vaneria kulkupaikalle. Sen jälkeen ei enää tarvinnut voimistella, hyppiä tai kiipeillä, vaan sai kävellä sisään ja ulos. Tavaraakin pystyi kuljettamaan. 

Kun sähkömies oli käynyt asentamassa kylpyhuoneen lattiaan lämmityskaapelit, pääsivät rakennusmiehet tasoitushommiin. Kylpyhuoneen yläpohjaan he puhalsivat lämmöneristeet vuokratulla puhaltimella. Sen lisäksi he tekivät uusien väliseinien rungot yläkerran oleskelutilaan ja levyttivät ne yhdeltä puolelta. Sähkömies pääsi siten asentamaan uudet valokytkimet ja pistorasiat seinien sisään. Sähkömies purki alakerrasta vanhat sähkökaapelit, pistorasiat, valokytkimet ja valaisimet, jotta pintamateriaalien asennus voitiin aloittaa. Kun olin leikannut tuvan katon kosteusvaurioituneet pinkopahvit pois ja hionut niiden alla olleet lankut, asentanut niiden kohdille uutta paperia ja teipannut kaikki katon liittymät sekä rajakohdat, pääsivät akennusmiehet asentamaan tuvan kattoon uudet valkovahatut kattopaneelit. Kylläpä se saivat tilan näyttämään valoisammalta. Harmillisesti kattopaneelien asennus jäi kesken uunin pankon alueella, koska lupauduin hoitamaan sen itse tilan ahtauden takia enkä ole vielä saanut sitä tehtyä.

Olen itse touhunnut tapettien parissa ja ystäväni Sirpa pääsi yhtenä päivänä auttamaan minua. Koska olin valinnut kalliit tapetit seiniin, päätin tehdä pohjatyöt niin huolellisesti kuin suinkin. Tuvan seinistä en ollut irrottanut vanhoja tapetteja, koska ne olivat tiukasti kiinni alustassaan ja vauriokohtia oli vain vähän. Täytin pakkelilla kolot, hioin epätasaisuudet ja samalla karhensin seinän vanhan maalipinnan. Vanhan tapetin auenneet saumat liimasin ja naulasin kiinni. Takkakamarin seinien pohjatöiksi riitti törröttävien naulojen lyöminen ja isompien kolojen täyttäminen huokolevyn paloilla. 

Sen jälkeen pääsin kasaamaan pahvisen tapetointipöydän ja sekoittamaan liisteriä. Ensimmäiseksi tein esiliisteröinnin takkakamarin huokolevyjen pintaan, jonka tarkoituksena oli imeyttää liisteriä levyyn ja samalla parantaa tapetin tarttumista. Sen jälkeen liisteröin huokolevyjen saumakohdat, naulankannat ja kolot, jotka peitin laskukoneen kuittinauhalla. Näitä nauhoituksia tuli sekä tuvan että takkakamarin seiniin. Kun kuitit olivat kuivuneet paikoilleen, aloitin makulaaritapetin asennuksen. Tämä on kuvioimatonta, valkoista ja sen tarkoituksena on tasoittaa sekä antaa yhtenäinen, vaalea pohja varsinaiselle tapetille. Sitä paitsi sen avulla oli hyvä harjoitella tapetointia, kun en ollut sitä koskaan ennen tehnyt. Parissa illassa sekä tuvan että takkakamarin seinät olivat saaneet valkoisen pinnan. Laitoin saman tien tupaan pintatapetitkin. Voi, miten ihanalta sinisävyinen kirsikankukkatapetti näyttääkin seinässä. 

Sitten kävikin ilmalämpöpumpun asentaja paikalla. Hän siirsi tuvan laitteen keittiön kaappien tieltä vasta tapetoidulle seinälle. Myös ulkoyksikkö siirtyi eteläiselle julkisivulle ja kannatus kiinnitettiin kivijalkaan. Eipä tarvitse kuunnella jyrinää, joka entisestä seinän kiinnityksestä aiheutui. Se kuulosti siltä kuin joku olisi ajanut autolla pihaan joka ainoa kerta, kun laite käynnistyi. Porraskamarin seinässä ollut ikivanha ilmalämpöpumppu purettiin kokonaan pois. 

Porraskamariin päästiin myös tekemään pitkään odottaneita töitä. Ilmalämpöpumpun purkua odottanut uuden ikkunan asennus muutti pimeän kamarin valoisammaksi.

Yhdistin yhden työmaakäynnin Vantaan Byggmaxissa käyntiin, josta sain ostettua muutaman levyn verran XPS-eristettä. Sitä tarvittiin porraskamarin lattian roilouksen eristämiseen, jotta roiloon sijoitettu viemärilinjan kaato saatiin kiinnitettyä eristeeseen. Yhden illan kaivoin pienellä puutarhalapiolla hiekkaa roilosta, viemäriputken alta ja tungin eristekaitaleita alle sekä sivuille. Tämä oli hyvä esimerkki siitä, että työt pitäisi tehdä oikeassa järjestyksessä. Putkimies ei vain muistanut kertoa minulle, että viemäriputken alle tarvitaan eristettä. Kun putki oli kaadossaan, rakennusmies täytti roilon betonimassalla. Nyt on mahdollista jatkaa tämänkin kamarin katon ja seinien korjauksia.

Olen tehnyt mökillä pitkiä iltoja. Välillä kello on kolkutellut puolta yötä, kun olen lopetellut töitä. Eilen illalla kömmin uunin pankolle laittamaan makulaaritapettia seinään ja ruuvaamaan kattopaneeleiden kiinnityslautoja, mutta hankala työasento yhdistettynä edellisenä päivänä raskaiden tavaroiden kanteluun aiheutti minulle selkäjumin. Hyvä oli, että onnistuin kapuamaan pois pankolta. Joudun pitämään vähän lomaa mökkihommista, toivottavasti ei kuitenkaan kovin pitkään. Tekemistä kun riittäisi vielä vaikka kuinka. Voin silti ihailla ja tuoksulla pihan kukkia.

Enimmäkseen lapiohommia

Viime ajat olen mökillä enimmäkseen kaivanut, kärrännyt ja kipannut moreenimaata. Laskeskelin, että yhteensä kolme kuutiota olen siirtänyt lihasvoimin. Jokaisella lapioniskulla olen iskenyt kiveen. Erottelin kivet toiseen kasaan ja soran toiseen. Välillä tuntui, että sinnittelin voimieni äärirajoilla.

 Jokaisen kaivuupäivän jälkeen kaaduin lopen uupuneena ja kaikki lihakset kivistävinä levolle. Uskoin jo kaivaneeni riittävästi eteisen maanpintaa alemmas, mutta rakennusmiehen ja putkiasentajan kanssa todettiin lisäkaivun olevan vielä tarpeen. Joten oli pakko jatkaa töitä lapion varressa ja kottikärryn aisoissa. 

Eteisen vanha, pitkä lattian kannatushirsi täytyi katkaista ennen kuin sen sai sisältä ulos. Kaivaessa löytyi myös kaikkea, mitä eteisen lattian alle oli kadonnut. Välillä tuntui, kun olisi tehnyt arkeologisia kaivauksia. Löysin mm. nuolen kärjen, silitysrautaa painon, takonauloja, puukon, sahan ja kirveen teriä. Lisäksi maahan oli hautautunut vyö, kangasmyttyjä, nahkatossu, lasin ja posliinin sirpaleita. 

Onneksi tänään ystäväni Sirpa tuli auttamaan minua kaivun viimeistelyssä. Aioimme asetella alapohjan tuuletuspaalut paikoilleen ja oikeaan korkoon, jotta ne eivät risteä viemäreiden kanssa. Homma hankaloitui aika tavalla, kun juuri kaikkein hankalimmasta kohdasta löytyi julmetun suuri kivi. Väänsimme sitä lapioiden ja rautalangan avulla pois paikoiltaan ja jouduimme miettimään tarkkaan, mistä reunasta kannattaa kammeta. 

Voimamme eivät riittäneet kiven siirtämiseen, joten otimme avuksi autotallista löytyneet vaijerin ja vinssin avuksi. Niiden avulla kivi saatiin siirtymään, mutta lopulta se jäi eteiseen, ulko-oven eteen. Emme jaksaneet enää nostaa sitä ulos, kun eteisen maanpintaa on yli puoli metriä ulko-oven kynnystä alempana. 

Rakennusmiehet ovat tällä välin levyttäneet kylpyhuoneen seinät, asentaneet yläpohjaan höyrynsulun ja saunaan alumiinipaperit. Kylpyhuoneen ja saunan katot on paneloitu sekä käsitelty saunasuojalla. Sähkömies kävi asentamassa sähköt märkätilaan. Ensi viikolla odotetaan sähkö- ja putkiasentajan paikalle, jotta päästäisiin jatkamaan muita töitä. 

Kaipasin vähän vaihtelua kaivuuhommiin, joten pyysin Sirpan mukaan Porvooseen. Suuntasimme ostoksille Porvoon Vanhaan Rautakauppaan, joka myy vanhoja rakennustarvikkeita. Valitsin liikkeen ovivalikoimasta kaksi vanhaa väliovea heloineen, joista toinen on kamareiden väliseen oviaukkoon ja toinen uuteen vessaan. Ovet pitäisi maalata ennen asennusta, mutta se jääköön vähän myöhemmäksi. Eihän vessan kohdalla ole vielä muuta kuin kaivanto.

Olen tilannut suurimman osan tarvitsemastani puutavarasta Askolan Kitema Oy:sitä. Sieltä olen saanut oikein hyvää palvelua ja kilpailukykyiset hinnat. Valitettavasti en saanut sieltä haluamasi jalkalistaa. Nappasin leivinuunin edestä pätkän vanhaa jalkalistaa ja marssin se kainalossani Mäntsälän sahalle. Sieltä löytyi lähes vastaava listamalli, jolloin maksettavaksi jää normaalin metrihinnan lisäksi asetemaksu. Tällä tavoin voisin säilyttää palan rakennushistoriaa vanhojen listojen muodossa.