Nyt on ollut mökillä tohinaa. Eteisen ja vessan alueelle tehty kaivanto hankaloitti kulkemista mökistä sisään ja ulos sen verran, että uuden alapohjarakenteen asentaminen nousi prioriteettilistan kärkeen. Jotta asennus voitiin aloittaa, piti saada ensimmäiseksi alapohjan tuuletuspaalut paikoilleen. Toinen niistä oli helppo, kun sai laittaa valmiin paalun pujottaa sokkelin alle kaivetusta kuopasta ja ruuvata kiinni julkisivupaneeliin. Toinen paalu vaati vähän enemmän insinöörimäistä askartelua. Onnekseni olin tilannut vahingossa kahden tuuletuspaalun sijasta kolme. Sain tuosta ylimääräisestä paalusta tarvittavan jatkopalan, mutta liitosmuhvi puuttui. Rautakaupassa selvisi, että muovista liitosmuhvia ei ole tuossa putkikoossa saatavilla, joten päädyin iv-kanavan alumiiniseen muhviin. Sillä sainkin paalun osat liitettyä näppärästi. Samalla rautakauppareissulla nappasin vielä puutarhapuolelta paketin tiheäsilmäistä jyrsijäverkkoa, josta leikkasin ja kiinnitin palan tuuletuspaalun alapohjan puoleiseen päähän. Tämä oli siis varatoimenpide, ettei hiiret tee pesää tuuletusputkien sisään.
Kun alapohjan tuuletuspuoli oli hoidettu, piti odotella putkimiehen saapumista. Viemärit ja lattiakaivo piti saada paikoilleen eteisen ja vessan kohdille, jotta alapohjaa kantavien betonipalkkien paikat saatiin oikeaan sijaintiin. Betonipalkkien varaan pystyi sitten asentamaan alapohjan kantavat puupalkit ja niiden päälle laitettiin pari vaneria kulkupaikalle. Sen jälkeen ei enää tarvinnut voimistella, hyppiä tai kiipeillä, vaan sai kävellä sisään ja ulos. Tavaraakin pystyi kuljettamaan.
Kun sähkömies oli käynyt asentamassa kylpyhuoneen lattiaan lämmityskaapelit, pääsivät rakennusmiehet tasoitushommiin. Kylpyhuoneen yläpohjaan he puhalsivat lämmöneristeet vuokratulla puhaltimella. Sen lisäksi he tekivät uusien väliseinien rungot yläkerran oleskelutilaan ja levyttivät ne yhdeltä puolelta. Sähkömies pääsi siten asentamaan uudet valokytkimet ja pistorasiat seinien sisään. Sähkömies purki alakerrasta vanhat sähkökaapelit, pistorasiat, valokytkimet ja valaisimet, jotta pintamateriaalien asennus voitiin aloittaa. Kun olin leikannut tuvan katon kosteusvaurioituneet pinkopahvit pois ja hionut niiden alla olleet lankut, asentanut niiden kohdille uutta paperia ja teipannut kaikki katon liittymät sekä rajakohdat, pääsivät akennusmiehet asentamaan tuvan kattoon uudet valkovahatut kattopaneelit. Kylläpä se saivat tilan näyttämään valoisammalta. Harmillisesti kattopaneelien asennus jäi kesken uunin pankon alueella, koska lupauduin hoitamaan sen itse tilan ahtauden takia enkä ole vielä saanut sitä tehtyä.
Olen itse touhunnut tapettien parissa ja ystäväni Sirpa pääsi yhtenä päivänä auttamaan minua. Koska olin valinnut kalliit tapetit seiniin, päätin tehdä pohjatyöt niin huolellisesti kuin suinkin. Tuvan seinistä en ollut irrottanut vanhoja tapetteja, koska ne olivat tiukasti kiinni alustassaan ja vauriokohtia oli vain vähän. Täytin pakkelilla kolot, hioin epätasaisuudet ja samalla karhensin seinän vanhan maalipinnan. Vanhan tapetin auenneet saumat liimasin ja naulasin kiinni. Takkakamarin seinien pohjatöiksi riitti törröttävien naulojen lyöminen ja isompien kolojen täyttäminen huokolevyn paloilla.
Sen jälkeen pääsin kasaamaan pahvisen tapetointipöydän ja sekoittamaan liisteriä. Ensimmäiseksi tein esiliisteröinnin takkakamarin huokolevyjen pintaan, jonka tarkoituksena oli imeyttää liisteriä levyyn ja samalla parantaa tapetin tarttumista. Sen jälkeen liisteröin huokolevyjen saumakohdat, naulankannat ja kolot, jotka peitin laskukoneen kuittinauhalla. Näitä nauhoituksia tuli sekä tuvan että takkakamarin seiniin. Kun kuitit olivat kuivuneet paikoilleen, aloitin makulaaritapetin asennuksen. Tämä on kuvioimatonta, valkoista ja sen tarkoituksena on tasoittaa sekä antaa yhtenäinen, vaalea pohja varsinaiselle tapetille. Sitä paitsi sen avulla oli hyvä harjoitella tapetointia, kun en ollut sitä koskaan ennen tehnyt. Parissa illassa sekä tuvan että takkakamarin seinät olivat saaneet valkoisen pinnan. Laitoin saman tien tupaan pintatapetitkin. Voi, miten ihanalta sinisävyinen kirsikankukkatapetti näyttääkin seinässä.
Sitten kävikin ilmalämpöpumpun asentaja paikalla. Hän siirsi tuvan laitteen keittiön kaappien tieltä vasta tapetoidulle seinälle. Myös ulkoyksikkö siirtyi eteläiselle julkisivulle ja kannatus kiinnitettiin kivijalkaan. Eipä tarvitse kuunnella jyrinää, joka entisestä seinän kiinnityksestä aiheutui. Se kuulosti siltä kuin joku olisi ajanut autolla pihaan joka ainoa kerta, kun laite käynnistyi. Porraskamarin seinässä ollut ikivanha ilmalämpöpumppu purettiin kokonaan pois.
Porraskamariin päästiin myös tekemään pitkään odottaneita töitä. Ilmalämpöpumpun purkua odottanut uuden ikkunan asennus muutti pimeän kamarin valoisammaksi.
Yhdistin yhden työmaakäynnin Vantaan Byggmaxissa käyntiin, josta sain ostettua muutaman levyn verran XPS-eristettä. Sitä tarvittiin porraskamarin lattian roilouksen eristämiseen, jotta roiloon sijoitettu viemärilinjan kaato saatiin kiinnitettyä eristeeseen. Yhden illan kaivoin pienellä puutarhalapiolla hiekkaa roilosta, viemäriputken alta ja tungin eristekaitaleita alle sekä sivuille. Tämä oli hyvä esimerkki siitä, että työt pitäisi tehdä oikeassa järjestyksessä. Putkimies ei vain muistanut kertoa minulle, että viemäriputken alle tarvitaan eristettä. Kun putki oli kaadossaan, rakennusmies täytti roilon betonimassalla. Nyt on mahdollista jatkaa tämänkin kamarin katon ja seinien korjauksia.
Olen tehnyt mökillä pitkiä iltoja. Välillä kello on kolkutellut puolta yötä, kun olen lopetellut töitä. Eilen illalla kömmin uunin pankolle laittamaan makulaaritapettia seinään ja ruuvaamaan kattopaneeleiden kiinnityslautoja, mutta hankala työasento yhdistettynä edellisenä päivänä raskaiden tavaroiden kanteluun aiheutti minulle selkäjumin. Hyvä oli, että onnistuin kapuamaan pois pankolta. Joudun pitämään vähän lomaa mökkihommista, toivottavasti ei kuitenkaan kovin pitkään. Tekemistä kun riittäisi vielä vaikka kuinka. Voin silti ihailla ja tuoksulla pihan kukkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti