Remontti on kestänyt nyt vuoden verran. Mökki kauppoja tehdessä en osannut arvioida lainkaan, kuinka kauan korjaustöissä kestää. Lopultakin viimeiset tilat ovat valmistumassa. Rakennusmiehet ovat olleet töissä, kun muilta töiltä ovat ennättäneet. On ollut kiva seurata, kun yläkerran vaatehuoneen seinien ja katon kantavat rungot villoineen peittyivät höyrynsululla ja Anselmi-levyillä. Rakenteen ohuudesta huolimatta siitä saatiin ihan hyvin lämpöäeristävä ja tiivis, jonka pintamateriaalina on kipsilevy. Toisella rakennusmiehellä on kotonaan puusepän verstas, joten hän työsti siellä minulle puutavarasta sopivat ovenkarmit vaatehuoneen oviaukkoon. Itse ovi löytyi autotallista vanhan rojukasan takaa. Se oli sormipaneloitu, massiivinen puuovi, josta lyhentämällä saatiin kelpo uksi. Tässä vaiheessa työn jatkaminen siirtyi omalle kontolleni.
Vaatehuoneeseen ei ole vielä vedetty sähköä, joten pimeässä ja kylmässä työskentely ei oikein innostanut. Sen vuoksi virittelin ulkokautta jatkokaapeleiden avulla sähköt, jotta sain työvalot ja lämpöpatterin tilaan. Sitten oli vain tartuttava härkää sarvista ja kömmittävä tasoitepurkin kanssa töihin. Tila on matala, ahdas ja epämukava. Kitatessa tulikin kokeiltua moninaisia työasentoja kontaten, istuen ja kumarrellen. Seuraavaksi varustauduin hiomakoneen ja maskin kanssa yläkertaan. Jos jotain olen näissä remontti- hommissa olen oppinut, niin sen, että tasoiteesta syntyvä, hienojakoinen hiomapöly tukkii silmät, nenän ja kaiken muunkin. Pojat nauroivat tämän viimeisen hiontasession jälkeen, kun muistutin enemmän haamua kuin itseäni.
Vaatehuone ei ole ainoa tila, jonka korjaus on edennyt, vaan eteinen, vessa ja kuisti ovat myöskin pitkällä. Vihdoinkin kuistissa on alapohja ja kulku on vallan vaivatonta. Kuistin katto ja uudet seinät on paneloitu. Myös smyygilaudat on asennettu ikkuna- ja oviaukkojen pieliin. Vain vanhan eteisen vastaisen seinät levytykset, lattialankut ja listat puuttuvat. Vessan ja eteisen kattopaneelit on jatkettu yhtenäiseksi ja seinät levytetty. Vessan lattia vedeneristettiin toissa viikolla ja tänään rakennusmiehet kävivät laatoittamassa sen. Ennen laatoittamista minun piti kitata kipsilevyjen saumat, hioa kattopaneelit ja kittaukset sekä maalata pinnat. Alkuperäisenä ajatuksena oli tapetoida sekä vessan ja eteisen seinien yläosat sekä asentaa puolipaneelit alaosaan. Sitten juolahtikin mieleeni, että paperitapetti ei taida kestää pesualtaan ympäristössä. Sen vuoksi päätin maalata vessan seinät Tikkurilan Luja-maalilla, mikä on tarkoitettu vaativiin olosuhteisiin. Valitsin tilaan kaksi eri sävyä, joista yläosan vaalean sininen on täsmälleen samaa sävyä eteisen tapetin pohjavärin kanssa ja alaosan tummempi sininen taas sointuu hyvin yläosan sävyyn. Meinaan vielä taputella sapluunan avulla koristeboordin värien vaihtumiskohtaan.
Eteisen seinät maalasin ensin valkoisella pohjamaalilla. Koska vessan vaaleansinistä maalia jäi ylitse, maalasin eteisen peräseinän sillä kauttaaltaan. Sille seinälle on tulossa jääkaappi ja pari korkeaa komeroa, joten tapettia ei olisi jäänyt kovin paljon näkyviin niiden takaa. Lisäksi samalle seinälle oli asennettu välittömästi kipsilevyjen paikalleen laiton jälkeen valokuituliitymän kytkentärasia. Maalaus rasian ja sen kaapeleiden alta oli tarkkakätisen puuhaa, mutta tapetointi olisi ollut todella haastavaa. Kun eteisen ja vessan katto sekä seinät oli maalattu, oli aika työstää ovia karmeineen. Tuvan vanha ovi siirrettiin kuistin ja eteisen väliseinään. Ovi oli kutakuinkin saman kokoinen kuin mökin vanha ulko-ovi, joten sen asennuksessa ei ollut suurempia ongelmia. Vessan oven olin ostanut käytettyjen tavaroiden rautakaupassa, joten sitä jouduttiin lyhentämään aika reilulla kädellä sekä ylä- että alaosasta. Ovesta lohkesi epätoivotusti iso pala lyhennettäessä, joten siihen päädyttiin laittamaan huulloslistat reunoihin. Karmi valmistui samoin kuin vaatehuoneen oven karmi, rakennusmiehen verstaassa. Sitten minulla oli taas ohjelmassa hiontaa, kittausta, hiontaa, maalausta ja jälleen kittausta, hiontaa sekä maalausta. Kynnykset ajattelin maalata lattialankkujen kanssa samalla maalilla siniharmaaksi.
Remontin loppu siis häämöttää, mutta samoin häämöttää myös kukkaron pohja. Olen pihistellyt kaikessa missä voin, mutta annoin periksi poikien toiveille ja tilasin kunnon 43" älytelkkarin. Se tuntuu suorastaan jättimäiseltä, kun ehdin tottua katsomaan 18" asuntovaunun telkkaria. Kunhan nyt saan raavittua kasaan sen verran rahaa, että saisin ostettua lämminvesivaraajan ja maksettua työmiehille loput työt, niin sitten saankin nauttia valmiista mökistä. Pyykkikoneen hankintaa taidan suosiolla siirtää myöhemmäksi, kun tiedossa on yksi käytetty, mutta toimiva laite.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti