Historian havinaa ja purkutöitä

Mökkikiinteistön historiaan tutustuminen vanhoista asiakirjoista oli mielenkiintoista. Tontti on alun perin lohkottu mökin ikkunasta näkyvän keltaisen talon tiluksista mäkitupalaiselle. Parin vuoden kuluttua kiinteistön omistajuus siirtyi mäkitupalaisen vanhimmalle tyttärelle ja hän myi sen pari vuotta myöhemmin nuoremmalle siskolleen. Seuraava omistaja, naapuritalon nuorin tytär, opettajar, osti kymmenen vuoden kuluttua kiinteistön itselleen. Vuonna 1949 mökki siirtyi myyjän sukuun, kun hänen vaarinsa teki kaupat kiinteistöstä. Parin vuoden kuluessa hän teki kahdesti kiinteistökauppoja naapuritilan kanssa, jolloin tonttimaata lohkottiin parille kulmalle lisää. Mökkikiinteistö siirtyi myöhemmin myyjän vanhemmille ja sitten myyjälle. Tämän mökin omistajat ovat olleet naisia, lukuun ottamatta alkuperäistä mäkitupalaista, myyjän vaaria ja isää. Näin ollen mökin akka jatkaa hienosti omistajien jatkumoa.

Viikon aikana olen tehnyt mökillä töitä muutama tunti kerrallaan. Olen lapioinut lunta pihasta, jossa on parin kuukaudet lumet ja kylätien auraamisen seurauksena kertyneet lumivallit tieliittymässä. Kaiken lisäksi lunta on satanut monena päivänä lisää. Sain omalta jälkikasvulta apua poistettavien kalusteiden siirrossa mökiltä autotalliin jätekuljetusta odottamaan. 

Sen jälkeen pääsin purkutöihin. Aloitin turkoosin väriseksi maalatusta kamarista. Irrottelin ikkuna- ja jalkalistat, naulat seinistä ja lattian muovimaton. Yllätyksekseni muovimaton alla olikin lastulevyä eikä lattialankkua. Aloitin purkamaan lastulevyjä ja sen alta löytyi huokoslevyä, ilmeisesti lämmöneristävyyttä parantamaan laitettu. 

Sen alta löytyi vanhat, ei kovin hyväkuntoiset lattialankut. Irrotin muutaman lankun paikoiltaan, jotta pääsin tarkastamaan alapuolisen rakenteen. Odotin perinteistä tuulettuvaa alapohjarakennetta, mutta yllättävästi se olikin maanvarainen. 

Lankun alle oli lappeelleen asetettu 2”x4”-puukoolaus ja 50 mm mineraalivilla pikisivellyn betonilaatan päällä. Tämä tarkoittaa sitä, että joudun purkamaan lattialankut, koolaukset ja eristeet betonipintaan saakka. Täytyy vielä tehdä muutama porareikä betonilaattaan, että saan jonkinlaisen käsityksen laatan paksuudesta ja sen alapuolisista kerroksista. Toivon, että betonilaatan alle olisi laitettu lämmöneristettä, koska se tekisi korjaussuunnittelun helpommaksi. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että vanhojen rakenteiden tyypistä ei mitään varmuutta ennen purkutöitä ja aina pitää olla valmis muuttamaan suunnitelmia projektin edetessä.

Käytännössä alapohjan muovimattopinnoite on toiminut rakenteen ilman- ja höyrynsulkuna, mutta muovimattoa ei ollut nostettu seiniä vasten. Lattia-seinäliittymän ilmavuodot ovat todennäköisesti tuntuneet vetona lattian pinnalla, joka on saanut alapohjarakenteen tuntumaan viileämmältä kuin mitä lämmöneristävyydeltä olisi voinut odottaa. Minun tarkoituksena on korjata rakenne siten, että sen lämmöneristävyys ja kosteustekninen toiminta ovat mahdollisimman hyvät. Lisäksi lisään rakenteeseen seiniä vasten nostetun höyrynsulun, joka toimii myös ilmansulkuna. Vain sillä tavoin alapohjarakenne saadaan riittävän tiiviiksi ja ilmavuotojen aiheuttama vedontunne hallintaan. Sisustussuunnitelman mukaisesti lattiaan tulee maalatut ponttilankut, mutta vielä pitää pohtia muita betonilaatan yläpuolisia rakenteita.

Alapohjarakenteen purkutöiden jälkeen aion purkaa saman kamarin välipohjan alapinnasta vanhat muoviset pintamateriaalit. Kamarin välipohja on osittain kylmän sivu-ullakon alla ja osa lämpimän oleskelutilan alla. Kylmän tilan kohdalla tulee välipohjassa olla höyrynsulku, jonka tulisi liittyä lämpimän tilan ulkoseinän höyrynsulkuun. Ennen korjaustöitä aion selvittää vanhan välipohjan rakennetyypin ja liittymädetaljit, jotta saan päivitettyä suunnitelmat niiden osalta. En usko, että suuria yllätyksiä liittyy näihin rakenteisiin, mutta pian se selviää.